Juhani Räsänen

Terveyskeskus vs. Doc Martin

  • Terveyskeskus vs. Doc Martin

Mitä yhteistä on hyvin toimivissa terveydenhoitojärjestelmissä ympäri maailman? Se, että lääkärit työskentelevät perusterveydenhoidossa yksityisinä ammatinharjoittajina. Tämä pitää paikkansa riippumatta terveydenhoidon rahoitusjärjestelmästä (Sitra 2010).

Mallimaa on Iso-Britannia, jossa 99 prosenttia väestöstä on rekisteröinyt omalle yleislääkärilleen. Koko National Health Servicen (NHS) kontakteista 90 prosenttia tapahtuu yleislääkäreiden kanssa, mikä tarkoittaa hoidon painottumista perusterveydenhoitoon. Perhelääkärit toimivat terveydenhuollon portinvartijoina, jolloin paine erikoissairaanhoitoon vähenee radikaalisti ja samalla sen kustannukset.

Siinä missä terveyskeskuslääkäreistä on tullut virkamiehiä ja suomalainen terveyskeskusjärjestelmä tukehtuu omaan byrokratiaansa, Britanniassa lääkärit järjestävät hoidon parhaaksi katsomallaan tavalla ja joustaen potilaiden tarpeiden mukaan.  Tv-sarja Doc Martin kuvaa hyvin englantilaisen perhelääkärin työtä ja elämää pienessä kylässä Cornewallissa. Äkkiväärästä luonteestaan huolimatta Doc hoitaa potilaitaan antaumuksella ja vapaana byrokratian holhouksesta.

Suomen sote-keskustelussa on hallintorakenteita suunniteltaessa unohdettu tärkein. Koko terveydenhoitojärjestelmä tulisi Britannian mallin mukaan rakentaa itsenäisten lääkärien työn perustalle. Kuukausipalkkaiset lääkärit kunnan tai voittoa tuottavan firman palveluksessa ovat ns. vasta-aiheisia laadukkaalle omalääkärijärjestelmälle.  

Suomessa Kela toteutti itsenäiseen ammatinharjoitukseen perustuvan laajan omalääkärikokeilun vuosina 1985–1993. Viidellä paikkakunnalla kokeiluun osallistui 17 sopimuslääkäriä ja 40 000 potilasta. Kokeilu tulokset olivat kaikin puolin hyviä. Tutkimusraportin (1998) mukaan omalääkärikokeilu muun muassa lisäsi tasa-arvoa, hoidon potilaskohtainen jatkuvuus ja perhekeskeisyys paranivat ja ihmiset olivat tyytyväisempiä hoitoonsa kuin vertailuväestö.

Suomen kansanterveystyön nykyinen malli on osoittautunut huonoksi ja synnyttänyt terveydenhuoltoon kahdet epätasa-arvoiset markkinat. Suomessa on valmiiksi koeteltu, tutkittu ja toimiva Kelan malli, jonka kaltaisia on käytännössä sovellettu vuosikymmeniä eri puolilla maailmaa ja erityisesti Britanniassa. Ja se voidaan toteuttaa rahoitusjärjestelmästä riippumatta. Miksi ihmeessä emme ottaisi sitä käyttöön?  


Lähteitä:

Terveydenhuoltojärjestelmien kehityssuunnat Euroopassa, Sitra 2010

Yksityislääkärit omalääkäreinä, Kansaneläkelaitoksen tutkimuksia 39, 1998

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Yrjö Matilainen

Tää on ihan totta. Mutta Suomessa on todella paljon yrittäjävastaista ilmapiiriä, ainakin itä-Suomessa, mistä olen kotoisin. Ollaan kateellisia siitä, että joku onnistuu yrittäjänä. Sitten jos yrittäjällä menee huonosti, ja se tekee vaikkapa konkurssin, ollaan vielä vihaisempia: Nyt se on tehnyt jonkun rikoksen! Yksityisen terveydenhoidon "huonoista" puolista saa jatkuvasti lukea esim. Hesarista: kermankuorinta, suuret tulot (samansuuruiset kuin terkkarissa). Täyttä puppua! Ostopalveluissa ja palveluseteleissä kunta ilmoittaa hinnan, jonka se suostuu maksamaan. Miksei puhuta julkisen terveydenhoidon huonoista puolista lehdistössä? Vaikkapa runsaat sairaspoissaolot, "saikkua"! Minimaaliset työponnistelut, tästähän HUSin johtajakin kirjoitti HS mielipidesivulla alkuvuodesta. Miksi kunnat ei osaa, tai oikeammin halua laskea kaikkia terveydenhoidon kuluja, jotta voidaan todella vertailla kustannuksia kunta/yksityinen ? Taloushallinto, kiinteistöt, talkkarit, korjaukset sairauspoissaolot: kaikki pitää ottaa huomioon.

Toimituksen poiminnat