Juhani Räsänen

Kelan omalääkärikokeilu on kaivettava naftaliinista

Vuoden 1972 kansanterveyslakiin perustuva terveyskeskusjärjestelmä on aikansa elänyt. Se ei ole koskaan toiminut suurissa kaupungeissa ja maaseudullakin yhä huonommin ajan myötä. Olipa väite järjestelmän DDR-taustasta totta tai ei, byrokraattisuudessaan se muistuttaa sosialistista hallinto- ja palvelukulttuuria. Tampereella jono terveyskeskukseen on jopa 4-6 viikkoa. Hallituksen esitys uudeksi sote-ratkaisuksi antaa mahdollisuuden perusterveydenhuollon täysremonttiin. Malli on valmiina: Kelan omalääkärikokeilu, johon osallistui 1985–1993 neljässä kaupungissa 40 000 potilasta ja 17 lääkäriä.

Kelan tutkimusraportin (1998) mukaan omalääkärikokeilu lisäsi tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Kokeiluväestön ihmiset olivat tyytyväisempiä palveluihinsa kuin vertailuväestö. Hoidon potilaskohtainen jatkuvuus parani ja lääkäripalvelujen käyttö lisääntyi varsinkin eniten hoitoa tarvitsevilla. Lääkäripalvelujen perhekeskeisyys ja laatu paranivat. Kustannukset olivat samaa tasoa kuin omalääkäritoiminta terveyskeskuksissa.

Kelan kokeilu muistuttaa useissa maissa käytössä olevaa perhelääkärijärjestelmää. Esimerkiksi Englannissa perhelääkärit ovat hoitaneet potilaita vuosikymmenet todellisina omalääkäreinä, usein jopa yli sukupolvirajojen. Kun lääkäri tuntee asiakkaansa elintavat, perhesuhteet, lääkityksen ja sairauksien historian, ei aikaa kulu päällekkäisyyksiin. Toiminta on laadukasta ja siksi tehokasta, ja potilas kokee tulleensa kohdatuksi. On arveltu, että yhteiskunnallisten murrosten keskellä yksi brittiyhteiskunnan vakauden perusteista on ollut toimiva perhelääkärijärjestelmä. Kelan omalääkärikokeilun hyvistä kokemuksista ja vakuuttavista tutkimustuloksista huolimatta kokeilu ei herättänyt päättäjien taholla mielenkiintoa projektin päättyessä 1993 eikä tutkimusraportin valmistuttua 1998. Miksi onnistunut hanke haudattiin hiljaa?

Tätä samaa on kysellyt Tampereen yliopiston yleislääketieteen professori Raimo Puustinen usein. Monien maiden terveydenhuoltoon perehtynyt Puustinen arvostelee nykyistä terveyskeskusjärjestelmää muista täysin poikkeavasta kuntasidonnaisuudesta. Jonot vastaanotoille on Suomen oma käytäntö, jota kollegat maailmalla kummastelevat. Monissa maissa perusterveydenhuolto on järjestetty verorahoitteisesti julkisen toimijan ja yksityisten lääkärien yhteistyönä. Puustinen korostaa, että lääkärit toimivat yksityisinä ammatinharjoittajina, eivät kaupallisten yhtiöiden osakkaina tai työntekijöinä.

Suomessa toteutettu kansanterveystyön malli on synnyttänyt terveydenhuoltoon epätasa-arvoiset ja kahdet markkinat. Oikeisto ei ole halunnut puuttua tilanteeseen yksityissektorin intressien vuoksi, ja vasemmisto on omista ideologisista syistään pitänyt kiinni toimimattomasta järjestelmästä. Sote-uudistus purkaa nykyisen järjestelmän. Sote-alueiden vastatessa palveluiden järjestämisestä tuottajina voivat olla yksityiset tai kunnat. Sote-alueet voisivat sopia myös Kelan kanssa perusterveydenhuollon lääkäripalveluista. Kelan omalääkärikokeilu on osoittanut, että Britannian kaltainen malli toimii Suomessa. Se olisi myös ideologisesti tasapainoinen, koska siinä yhtyvät julkisen ja yksityisen sektorin parhaat puolet.

 

Juhani Räsänen

 

Lähteitä:

Yksityislääkärit omalääkäreinä, Kansaneläkelaitoksen tutkimuksia 39, 1998

Näkökulmia terveydenhuollon järjestämismalliin ja rahoitukseen; Kati Myllymäki, Kuntaliiton verkkojulkaisu 2011

Professori Raimo Puustisen haastattelut Yle 27.5.2013 ja MTV 3:n Studio 55 1.4.2014 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Jään miettimään yksittäistä lääkäriä, sitoutumista.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Suomessa halutaan yksityistää(kuten jo paljon tehty)sosiaali-ja terveydenhoitopalvelut,koska siitä veronmaksajat maksavat ulkolaisessa omistuksessa oleville firmoille joiden sijoittajia ja bonusten saajia istuu tärkeillä palleilla.Hyvä esimerkki ovat lastenhuostabisnes,josta ulkolaiset firmat repivät armottomat voitot suomesta,eikä veronmaksu rasitetta Suomeen ole.

Vastauksia ei ole eikä vedenpitäviä todisteita siitä että 100 000 vuodessa per.lapsi,laitoksessa(?!!)toisi ratkaisun kenenkään elämään,päinvastoin,paluu normaaliin elämään käy jopa mahdottomaksi.
Huovinen es.ei ole kiinnostunut lasten eikä nuorten kohtelusta näissä firmojen pakkohoitolaitoksissa.Ikähaarukassa vauvanasteisesta 18 vuotiaat.

Tutkittu sitä vastoin on,että murto-osalla bisnekseen menevästä rahasta saisi apua ne jotka sitä TARVITSEVAT.1990 asti on systemaattisesti alasajettu perheiden tukimuotoja,lakiin perustuvat palvelut jäävät saamatta ja sillä perustellaan oikeutusta huostaamiseen.Hoidolliset huostat ovatkin kova sana jotka perustuvat pakkoon silloin kun perhe ja lapsi vastustavat.Valitettavasti sairaus ei ole huostaamiselle peruste,eikä se jos kunta ei anna lapselle sairaanhoitopalveluja vaan tilalle otetaan ulkoistaminen perheestään.

Firmat päättävät lapsen ja nuoren pitämisestä ulkoistetuissa "sijoituksissaan",ja raha kilahtaa kassaan kun lapsi pidetään oman henkilökunnan arviointien jälkeen 18 vuotiaaksi suljettuna firmojen omistamissa kohteissa.Kun psykiatria on ujutettu laitosten jne."hoito"sisältöihin,ei ihme että Suomessa on maailman terveimmistä lapsista tullut yhtä äkkiä lääkityksen tarpeessa olevia sekopäitä.

Tosin tuota väitettä eivät allekirjoita ne psykiatrit jotka eivät ole maksettuja lobbareita firmoissa.

Entäpä nämä aiheetta huostatut joiden asioita ei "keritä "käsittelemään kun sadoittain valituksia makaa pöydillä kenenkään niihin puuttumatta.Lapsiasiavaltuutettu otti hatkat kun alkoi polttelemaan.Lapsi viruu huostassa vuosia eikä lainvoimaista ,aiheeseen perustuvaa syytä ole.Kenen oikeudella lasta pidetään "hoitojen"ja rangaistusten,valvonnan kohteena?

Alle 30 v.tuhansittain eläkkeellä,voi vain miettiä että kuinkas näin pääsi käymään.Syrjäytyneitä(syrjäytettyjä),itsemurhan tekijöitä jne.Eipä ole pelastaneet ne "hoitomuodot"vaikka kuinka itseään mainostavat isolla rahalla ja asiakaskuntaa netissä ja lehdissä hakevat.

Vanhustenhoito on myös saanut vuosia sitten nämä isot sijoittaja firmat liikenteeseen.Mehiläinen mainosti kuinka lasten huostaamisesta on tullut kannattava bisnes,joten hekin sitä laajensivat.Sittemmin sekin pulju on saanut eri omistajat.Se on satojen miljoonien busines josta mielenkiintoisen tekee se mikä on es.SITRAN rooli ollut tässä lapsilla ja nuorilla tehtävässä LIIKETOIMINNASSA.

Vaalien alla oli kiellettyä edes kirjoittaa näistä asioista ja nyttemmin ovat es. SDP:n kusenina sekä lipponen päivi olleet hissun kissun,aiemmin 2006 heillä oli vielä mielenkiintoa lapsien huostaamista kohtaan,kuseninalla jopa sen verran että myönsi toimintatavat huostaamisen kohdalta ei hyväksyttäviksi.Taisi tulla oma etu ja korkealle pallille pääsy esteeksi puolustaa ihmisoikeuksia ja (pakko)huostaamisia.

Raha,lapsi sen teon välineenä ja verhot eteen..

Lekurit tahkoavat enemmän rahaa ja oppivat sijoittamaan itsekin oikeisiin kohteisiin kun yksityiset firmat opastavat työntekijöitään,jotta oppivat kuinka tehdyllä tarpeella taotaan rahaa.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Niin se on, että kansalaisten elämänlaatu on huonontunut ja korruptioepäilyt kasvaneet, kun palvelut on annettu raakojen markkinavoimien käsiin.
Meillä oli 10 vuotta sitten mukava omalääkäri, jolla käynnit eivät kauaa kestäneet, kun taustaa ei tarvinnut joka kerta selittää alusta alkaen. Sitten tulivat vuokralääkärit ja nyt jo ollaan viemässä koko terveysasema.
:(

Kirsti Hermunen

Kiitos, Juhani Räsänen. Oli ilo lukea, että joku ja jotkut ajattelevat ja yrittävät tuoda ajatuksiaan esiin. - Olen elänyt, opiskellut ja työskennellyt 'sairaanhoidossa' 60-luvulta: vanhalta hyvältä ajalta (Hgissä) tähän kaiken henkisen romahtamiseen, 'palvelujentuottamiseen'. Toivon, että keräätte miehiä ja voimia 'sijoiltaan vivutun' elämisen, käsittämisen ja tekemisen ohjaamiseen juurilleen, elämän arvostamisen perustalta lähtevälle.
- Kun olin nuori, elin sen, mutta en tieten ymmärtänyt, että se sukupolvi, joka toimi professoreina, ylilääkäreinä, opettajina,sairaanhoitajina jne. oli sota- ajat kokeneita. Nyt vanhana, 'viranomaishallitsijoiden' mielestä liian vanhana, osaan olla kiitollinen, että olen päässyt löytämään oman itseni ja työni siinä henkisessä elämänpiirissä.

Käyttäjän juhaniraesaenen kuva
Juhani Räsänen

On totta, että oma-/perhelääkärin työ vaatii sitoutumista, mutta niin vaatii lääkärin työ ylipäänsäkin. Tosin sitoutumisen luonne on eri tyyppistä: oma-/perhelääkärin työ muistuttaa enemmän yksityisyrittäjää kuin työaikaan sidottua virkamiestä.

Yksityisenä ammatinharjoittajana lääkäri saa järjestää työnsä hyväksi katsomallaan tavalla potilaiden parhaaksi. Nyt terveyskeskuslääkäri joutuu kuluttamaan suuren osan työajastaan ja -energiastaan byrokratian rattaissa. Byrokratia kasvaa yrityksen koon myötä myös kaupallisissa lääkäriyritykissä.

Siksi sopimuslääkärijärjestelmä, jossa yksityinen ammatinharjoittaja ja julkinen toimija (Kela) sopivat palvelun tuottamisesta, luo parhaat edellytykset lääkärin työlle ja asiakkaiden palvelemiselle.

Toimituksen poiminnat